Osaamisen tunnustaminen saksan näyttökokeella

Syksyllä 2017 Sotungin etälukiota käyvä Susanna aloitti saksan opinnot allekirjoittaneen ohjauksessa. Käytyään menestyksellisesti ensimmäiset kaksi kurssia, jotka etälukiossamme ovat tarjolla, opiskelija tiedusteli mahdollisuutta jotenkin saada jatkaa saksan kielen opintojen parissa. Hänen vakaana aikomuksenaan oli vielä osallistua saksan ylioppilaskirjoituksiin.

Ongelmaksi opiskelijan haaveiden tielle näytti muodostuvan se, ettei Sotungin etälukiossa ole tähän mennessä järjestetty opetusta kuin lyhyen sab3-saksan kahdessa ensimmäisessä kurssissa. Koulun opetussuunnitelmatasolla toki valmius myös kurssien sab33-sab38 järjestämiseen on ollut olemassa.

Keskusteluissa opiskelijan kanssa kävi ilmi, että hänellä oli aikaisemmin muualla hankittua osaamista saksan kielessä. Näistä kahdesta Kansanvalistusseuran etäopistossa käymästään laajahkosta kurssista oli kerennyt kulua jo melkein kymmenen vuotta. Etälukion johdon kanssa päädyttiin siihen, että opiskelijaan voitaisiin soveltaa aikuislukion uuden opetussuunnitelman hengessä muualla hankitun osaamisen näyttömahdollisuutta.

Yhdessä opiskelijan kanssa sovittiin, että edettäisiin kurssi kerrallaan aloittaen sab33-kurssista, johon aiemmin hankitun osaamisen näyttömahdollisuutta sovellettaisiin. Opiskelija hankki kyseisen kurssin kirjan ja kertaili opettajan antamien ohjeiden mukaisesti kurssiin kuuluvan kieliopin ja sanaston. Opettaja ja opiskelija olivat viikoittain yhteydessä, jotta opiskelija saattoi kysellä neuvoa ja saada tekemiään harjoituksia tarkastetuksi. Opettaja laati opiskelijalle Fronter-ympäristöön erilaisia testejä opiskelijan itsearvioinnin tueksi.

Opiskelijan kanssa sovittiin myös, että opiskelija suorittaisi sab33-kurssin sisältöjä vastaavan kokeen, johon kuuluisi myös kuullunymmärrysosio. Tämä varsinainen näyttökoe loisi pohjan opiskelijan aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiselle. Ennen koetta opiskelijan kanssa viikkojen ajan käyty ohjaustyö, hänen palauttamansa kirjalliset työt ja nauhoittamansa suulliset tehtävät toimivat jatkuvana näyttönä kurssiarvosanaa määritettäessä. Varsinainen näyttökoe kesti kaikkineen noin 3 tuntia. Näyttökoetta varten vaadittu työmäärä pyrittiin pitämään kohtuullisena. Opiskelijan palava intohimo saksan kieleen kuitenkin ilmeni hänen tekemässään erittäin kattavassa ja tunnollisessa kertaustyössä ennen näyttötilaisuutta. Työtunteja hän ei tuntunut laskevan.

 Opiskelija koki näytön antamisen myönteisenä asiana ja oli kiitollinen voidessaan edetä saksan opinnoissaan tällaista tietä. Näytön antamisen mahdollisuus tämän kurssin ja tulevaisuudessa myös muiden saksan kurssien osalta luo opiskelijalle polun kohti ylioppilaskirjoituksiin osallistumista. Opiskelija sai prosessin aikana myös kaivattua henkilökohtaista palautetta taidoistaan ja jatkuvaa tukea näyttökokeeseen valmistautuessaan.

 Juha Hirvonen
ruotsin- ja saksan lehtori

Osaamisen tunnustaminen englannin näyttökokeella

Uudessa aikuislukion opetussuunnitelmassa osaamisen tunnustaminen ja muualla hankitun osaamiseen näyttäminen korostuvat. Pohdimme Etälukiossa uutta opetussuunnitelmaa käyttöön otettaessa, miten toteuttaisimme osaamisen tunnustamista ja, millaisissa tilanteissa näytön vastaanottaminen olisi perustelua. Syksyllä 2016 eteemme tuli opiskelija, jonka kanssa pääsimme soveltamaan käytännössä osaamisen tunnustamista ja näyttökokeen järjestämistä.

Kuvassa englannin opettaja Heidi Rytkönen, opinto-ohjaaja Mari Silvennoinen ja etälukion opiskelija Jonne.

Opiskelijan lukio-opinnot olivat keskeytyneet reilut kymmenen vuotta sitten. Työelämässä vietettyjen välivuosien aikana päätös lukio-opintojen ja yo-tutkinnon saattamisesta loppuun olivat kypsyneet. Taustalla oli ajatus korkea-asteen jatko-opinnoista. Puuttuvia pakollisia kursseja ei ollut paljon, mutta ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen tulisi viemään aikaa. Aiempia kurssisuorituksia hyväksi luettaessa ongelmaksi muodostui se, että opetussuunnitelma oli ehtinyt välivuosien aikana vaihtua kahdesti. Vuoden 1994 opetussuunnitelmassa arvosanalle 4 ei ollut arviointikriteereitä kuten edellisessä ja nykyisessä opetussuunnitelmassa. Päädyimme etälukiossa siihen, ettei erotodistuksesta luettu hyväksi hylätyllä arvosanalla arvioituja suorituksia. Opiskelijalla oli ENA5 -kurssista erotodistuksessa nelonen. Kyseistä kurssia ei ollut kurssitarjottimella ennen kevään kirjoituksia. Päätimme ehdottaa opiskelijalle mahdollisuutta osoittaa osaamisensa näyttökokeella.

Yhteistyössä opiskelijan kanssa englannin opettaja sopi, että hän suorittaa kurssiin kuuluvan kirjallisen kokeen normaalisti ja tätä varten opiskelija hankki kurssikirjan, jonka mukaan hän kertasi asioita. Kirjallisen kurssikokeen lisäksi näyttökokeeseen kuului suullinen osuus ja kuuntelukoe. Suullinen osuus oli keskustelua opettajan kanssa kurssin aiheista, eli tässä tapauksessa kulttuurista. Kuuntelu taas vastasi edessä olevaa yo-kuuntelua. Opiskelija pystyi valmistautumaan näihin osuuksiin kirjan avulla. Näyttökoe kesti kaikkine osineen n. 4,5 h. Näyttökokeen työmäärä pyrittiin pitämään kohtuullisena, sillä tarkoituksena oli testata, oliko opiskelijalla jo olemassa kurssiin liittyvät tiedot ja taidot, ei kuormittaa häntä työmäärällä.

Opettajan näkökulmasta näyttökokeen vastaanottaminen sujui hyvin, hyvässä yhteistyössä opinto-ohjaajien ja opiskelijan kanssa. Tässä tapauksessa näyttökokeen suunnittelu ja toteutus oli helpompaa, koska kyseessä oli yksittäisen kurssin tunnustaminen, eikä laajemman oppimäärän tunnustaminen. Yksittäisen kurssin kohdalla näyttökokeessa testatut taidot ja kielen osa-alueet on helpompi rajata. Näyttökokeen vastaanottaminen oli mielenkiintoinen kokemus, ja sen käytännöt ja ohjeistus varmasti tarkentuvat sitä mukaan kuin tapauksia kertyy enemmän.

Opiskelija puolestaan koki näytön antamiseen myönteisenä ja tunsi jopa olevansa etuoikeutettu saadessaan tällaisen mahdollisuuden. ”Jo lupa näytön antamiseen, loi uskoa omaan osaamiseen”. Opiskelija pystyi nopeuttamaan kurssien suorittamista ennen yo-koetta ja sai palautetta taidoistaan ja kertausta, joka hyödyttäisi myös yo-kokeeseen valmistautumisessa. Vaikka näyttökokeeseen osallistuminen koeviikolla edellytti varmasti valmistautumista myös opiskelijalta, hän koki, että pystyi hyvin osoittamaan oman osaamisensa ja oli tyytyväinen arviointiin. Näyttötilanne oli hänen mukaansa hyvin suunniteltu ja järjestetty. Näyttökokeen kaltaisia mahdollisuuksia voisi opiskelijan mielestä olla etenkin aikuisopiskelijoilla enemmänkin. Hän kuitenkin epäili, että joku voi tulkita näyttökokeeseen osallistumisen myös tavaksi ainakin yrittää ”oikaista” opinnoissa.

Teksti: Heidi Rytkönen ja Mari Silvennoinen