Osaamisen tunnustaminen englannin näyttökokeella

Uudessa aikuislukion opetussuunnitelmassa osaamisen tunnustaminen ja muualla hankitun osaamiseen näyttäminen korostuvat. Pohdimme Etälukiossa uutta opetussuunnitelmaa käyttöön otettaessa, miten toteuttaisimme osaamisen tunnustamista ja, millaisissa tilanteissa näytön vastaanottaminen olisi perustelua. Syksyllä 2016 eteemme tuli opiskelija, jonka kanssa pääsimme soveltamaan käytännössä osaamisen tunnustamista ja näyttökokeen järjestämistä.

Kuvassa englannin opettaja Heidi Rytkönen, opinto-ohjaaja Mari Silvennoinen ja etälukion opiskelija Jonne.

Opiskelijan lukio-opinnot olivat keskeytyneet reilut kymmenen vuotta sitten. Työelämässä vietettyjen välivuosien aikana päätös lukio-opintojen ja yo-tutkinnon saattamisesta loppuun olivat kypsyneet. Taustalla oli ajatus korkea-asteen jatko-opinnoista. Puuttuvia pakollisia kursseja ei ollut paljon, mutta ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen tulisi viemään aikaa. Aiempia kurssisuorituksia hyväksi luettaessa ongelmaksi muodostui se, että opetussuunnitelma oli ehtinyt välivuosien aikana vaihtua kahdesti. Vuoden 1994 opetussuunnitelmassa arvosanalle 4 ei ollut arviointikriteereitä kuten edellisessä ja nykyisessä opetussuunnitelmassa. Päädyimme etälukiossa siihen, ettei erotodistuksesta luettu hyväksi hylätyllä arvosanalla arvioituja suorituksia. Opiskelijalla oli ENA5 -kurssista erotodistuksessa nelonen. Kyseistä kurssia ei ollut kurssitarjottimella ennen kevään kirjoituksia. Päätimme ehdottaa opiskelijalle mahdollisuutta osoittaa osaamisensa näyttökokeella.

Yhteistyössä opiskelijan kanssa englannin opettaja sopi, että hän suorittaa kurssiin kuuluvan kirjallisen kokeen normaalisti ja tätä varten opiskelija hankki kurssikirjan, jonka mukaan hän kertasi asioita. Kirjallisen kurssikokeen lisäksi näyttökokeeseen kuului suullinen osuus ja kuuntelukoe. Suullinen osuus oli keskustelua opettajan kanssa kurssin aiheista, eli tässä tapauksessa kulttuurista. Kuuntelu taas vastasi edessä olevaa yo-kuuntelua. Opiskelija pystyi valmistautumaan näihin osuuksiin kirjan avulla. Näyttökoe kesti kaikkine osineen n. 4,5 h. Näyttökokeen työmäärä pyrittiin pitämään kohtuullisena, sillä tarkoituksena oli testata, oliko opiskelijalla jo olemassa kurssiin liittyvät tiedot ja taidot, ei kuormittaa häntä työmäärällä.

Opettajan näkökulmasta näyttökokeen vastaanottaminen sujui hyvin, hyvässä yhteistyössä opinto-ohjaajien ja opiskelijan kanssa. Tässä tapauksessa näyttökokeen suunnittelu ja toteutus oli helpompaa, koska kyseessä oli yksittäisen kurssin tunnustaminen, eikä laajemman oppimäärän tunnustaminen. Yksittäisen kurssin kohdalla näyttökokeessa testatut taidot ja kielen osa-alueet on helpompi rajata. Näyttökokeen vastaanottaminen oli mielenkiintoinen kokemus, ja sen käytännöt ja ohjeistus varmasti tarkentuvat sitä mukaan kuin tapauksia kertyy enemmän.

Opiskelija puolestaan koki näytön antamiseen myönteisenä ja tunsi jopa olevansa etuoikeutettu saadessaan tällaisen mahdollisuuden. ”Jo lupa näytön antamiseen, loi uskoa omaan osaamiseen”. Opiskelija pystyi nopeuttamaan kurssien suorittamista ennen yo-koetta ja sai palautetta taidoistaan ja kertausta, joka hyödyttäisi myös yo-kokeeseen valmistautumisessa. Vaikka näyttökokeeseen osallistuminen koeviikolla edellytti varmasti valmistautumista myös opiskelijalta, hän koki, että pystyi hyvin osoittamaan oman osaamisensa ja oli tyytyväinen arviointiin. Näyttötilanne oli hänen mukaansa hyvin suunniteltu ja järjestetty. Näyttökokeen kaltaisia mahdollisuuksia voisi opiskelijan mielestä olla etenkin aikuisopiskelijoilla enemmänkin. Hän kuitenkin epäili, että joku voi tulkita näyttökokeeseen osallistumisen myös tavaksi ainakin yrittää ”oikaista” opinnoissa.

Teksti: Heidi Rytkönen ja Mari Silvennoinen

Kuvataiteen sähköiset säpinät

Miksi en ole saanut kuviksen arvosanaa?
Et ole palauttanut kolmea työtä.
Varmasti palautin, viime viikolla – ihan varmasti

Sähköinen portfolio toi avun tähän ikiaikaiseen ongelmaan. Sähköisessä portfoliossa työt ovat tallessa ja opettaja näkee heti, milloin ja mikä työ on palautettu. Etälukiolaiselle ehdoton etu on, että hänen ei tarvitse lähettää töitään postitse tai tuoda koululle. Portfolio tuo oppimisen näkyväksi ja antaa erinomaiset mahdollisuudet itse- ja vertaisarviointiin. Töistä on kätevä pyytää palautetta vaikka omilta vanhemmilta! Kurssin jälkeen töihin on helppo palata ja oma lukion aikainen kehityskaari on aina tallessa.

Kurssin töistä on tehty tehtävänannot työohjeineen sähköiseen oppimisympäristöön. Opiskelija voi tutustua niihin milloin vain kurssin aikana. Ohjeissa näkyy myös jokaisen työn tavoitteet, joista seuraa arviointikriteerit. Töissä on otettu huomioon sähköisten yo-kirjoitusten piirto-ohjelman harjoittelu. Kaikki suorittavat KU1-kurssin, joten jokainen lukion opiskelija harjoittelee näiden työvälineiden käyttöä.

Portfolio koostuu PowerPoint-tiedostosta, jossa jokaiselle työlle on oma diansa ja lisäksi se sisältää arvioinnin. Opettaja on tehnyt valmiin PP-pohjan, joka helpottaa opiskelijan ja opettajan työtä. Opiskelija voi lisätä taustoja ja muokata ulkoasua, mutta sisällöt löytyvät kaikilla samoista paikoista. Jokaisessa diassa on tehtävän nimi, tavoitteet ja mahdolliset lisäkysymykset opiskelijalle vastattavaksi. Tällä tavoin opiskelijalle tulevat tavoitteet selkeästi näkyväksi ja tieto siitä, mihin arviointi perustuu. Suurin osa diasta on varattu kuvalle, jonka opiskelija on ottanut omasta työstään. Dioissa on mukana myös itse- ja vertaisarviointikysymykset. Lukiomme ja etälukiomme kuvataiteen opettaja Taina Erlingillä on siis merkittävä osuus opiskelijoiden digitaitojen kehittämisessä myös kohti sähköisiä ylioppilaskirjoituksia.

Ongelmiakin olemme kohdanneet ja niitä ratkaisseet. Tule kuulemaan ja keskustelemaan kuvataiteen sähköisistä käytänteistä tähän foorumiesitykseen kevään 2017 ITK-päiville torstaina6.4. klo 17:00 – 17:30, Esityssali 14. http://itk.fi/2017/ohjelma/foorumi/63

Kuvat: Sotungin lukion kuvataiteen töitä.

Kokeen suoritus etänä, UE1

Teija HavanaKurssikokeet on tehty tähän asti pääasiassa koululla läsnä ollen, vaikka etälukion kaikki muu toiminta tapahtuu verkossa. Nyt toisen jakson eUE1-kurssilla tarjotaan kokeelle kaksi vaihtoehtoa: joko perinteisesti koululla tai kotoa käsin videonauhoitteena.

Videoneuvotteluohjelmalla pidettävällä etätunnilla opastetaan etukäteen videokokeen tekemistä. Kokeen työt ovat samantyyppisiä kuin kurssityöt, joita tehdään kurssin aikana ja joista opettaja antaa palautetta läpi kurssin.

Videokokeen voi tehdä itselle sopivana aikana. Opiskelija ilmoittautuu wilma-viestillä opettajalle ja opettaja ajastaa tehtäväksi annon. Varattu aika on normaali koeaika eli 2,5 tuntia, jonka aikana tulee ehtiä suunnitella, puhua ja tarvittaessa editoida videota, jos on taitoa ja aikaa. Tavoitteena on saada vastauksesta kokonaisuus, jossa on johdanto ja teemoja, joiden kautta vastausta avataan. Video voi olla ”puhuva pää” tai opiskelija voi kuvata tekemistään paperilla ikään kuin pitäen luentoa ja tehden taulumuistiinpanoja.

Opiskelijan tunnistaminen tehdään siten, että opiskelija näyttää videolla henkilöllisyystodistustaan ja kasvonsa. Aikarajoitteen tarkoituksena on rajoittaa ulkopuolisten lähteiden käyttöä ja lisäksi tehtävät ovat soveltavia tehtäviä niin, ettei niihin löydy suoria vastauksia oppikirjasta. Tavoitteena on, että arvioinnin kohteena on työskentelytapa, jolla tavoitellaan asioiden ymmärtämistä ja kokonaisuuksien hallintaa yksittäisten tietojen muistamisen sijaan.

Jännityksellä nyt seurataan, kuinka moni tarttuu tähän vaihtoehtoon ja millaiset ovat opiskelijan ja opettajan kokemukset.

Uudet työtavat käyttöön

Veso-päivässä kerättiin aineryhmien ajatuksia seuraavista teemoista:painopisteet_arviointi

  • Miten uuden opetussuunnitelman mukaiset kurssit ovat uusineet työtapoja?
  • Mitä haasteita olette huomanneet?
  • Onko hyviä ideoita jatkokehitykseen?

Vieraat kielet(EN, VE ESP)

  • ykkökurssilla pidetään henkilökohtainen palautekeskustelu kurssipäätöspäivänä
  • monipuoliset näytöt (suullinen, kirjallinen, testi, ym. )
  • uutena: selvemmin ilmaistaan kurssin tavoitteet opiskelijoille, ”tämän kurssin jälkeen hallitset..”
  • diagnosoivat testit alkuun, lähtötaso selville, opiskelijan motivaation kehittäminen,

Haasteet:

  • palautekeskustelujen aikatauluttaminen haastavaa, opiskelija joutuu odottamaan vuoroaan
  • yksi ratkaisumalli voisi olla se, että kaikki tulevat kouluun 8:45 ja palautekeskusteluiden aikana muut opiskelijat harjoittelevat kurssin asioita opintopiireissä
  • taitotasoerot ovat suuret

Kotimaiset kielet (ÄI, RU)

  • palautekeskustelu voisi olla puolivälissä kurssia -> antaa mahdollisuuden vielä kehittää työtapoja kurssin aikana
  • itsearvioinnissa käytetään samaa lappua alussa, kurssin puolivälissä ja lopuksi opiskelija saa sen itselleen (työtavat, oman osaamisen arviointi)
  • sanakokeet sekä perinteisesti, että opiskelija osoittaa haluamallaan tavalla osaavansa sanaston esimerkiksi suunnittelemalla laulun tai runon, jossa käyttää sanastoa
  • suullinen koe, ehkä ryhmäkeskustelu, ”oikean elämän tehtävät”
  • ”punainen tuoli” istutaan, kunnes osataan 10 sanaa, muut arvioivat itse millä tasolla on tuolilla istuvaan verrattuna
  • ÄI, sähköisten materiaalien kokemuksia
    • monipuolisia tehtäviä, kertaavat tehtävät, itsetarkistavat käteviä
    • uutena asiana on kuunnella kappale, vastataan kysymyksiin
    • aineet myös sähköiseen ympäristöön
    • suunnitelmat ja muistiinpanot käsinkirjoitusta suositellaan
  • ÄI arviointi
    • esseen palautus henkilökohtaisesti, abeilla myös luonteva keskustelu yo-tavoitteista
    • itsearviointilomake täytetään kurssin loppuvaiheessa
    • vertaispalaute blogeista

ReaaliaineetWIN_20160903_11_36_06_Pro

  • välittäminen, uteliaisuus, kiinnostus
  • mitkä mahdollistavat edelliset, mitkä tuhoavat
  • reflektio kurssin keskellä, ”kirjoita opelle kirje”, ”lähetä opettajalle video”, eri tapoja käytetään
  • vapaus käyttää erilaisia tapoja näyttää osaamisensa
  • vauhtirata niille, jotka tarvitsevat suunnan ”rakenna talo”, vapaus voi ahdistaa
  • suulliset kokeet ryhmän kanssa
  • Matikistit
    • ykköskurssi hyvin tiivis
    • miten arvioinnissa voidaan luoda ympäristö, jotta ”hyvät” haastaisivat itseään enemmän
    • arviointikeskustelu välikokeen tms. yhteydessä ja kurssin lopussa
    • pisteitys esim. oma tuntitoiminta 0-2p,
    • kolme erilaista MAY-kurssin arviointitapaa
  • taito- ja taideaineet
    • jatkuvaa arviointia
    • opiskelijat kokoavat työnsä sähköiseen portfolioon
      • opiskelijat kokoavat työnsä valmiille powerpoint-pohjalle, mukana itseisarviointi ja vertaisarviointi, huoltajan/pikkuveljen/tms. palaute
      • opiskelija joutuu kysymään neuvoa
      • 10 min arviointikeskustelu
    • opinto-ohjaus
      • minuutin esittelyvideo – sähköinen rekrytointi

Teleporttaa avatarisi Sotunki-saarelle: kokonainen äidinkielen kurssi virtuaalisesti!

Syksyllä 2016 Sotungin etälukiossa voi opiskella täysin uudella tavalla. Toisessa jaksossa äidinkielen uuden opetussuunnitelman mukainen ÄI4-kurssi järjestetään kokonaan Second Lifen virtuaalimaailmassa.

masa vaikutusOppitunnit järjestetään virtuaalisella Sotunki-saarella ja kurssitehtävät sekä kurssikoe tehdään virtuaalisesti. Opiskelijat toimivat virtuaalimaailmassa avatar-hahmon avulla. Virtuaalisella äidinkielen kurssilla opiskelu on kokemuksellista ja elämyksellistä: Opiskelija pääsee seikkailemaan Retoriikkakoulussa, Propagandapalatsissa ja jopa Mars-planeetalla.

Second Life on ollut opetuskäytössä Sotungin etälukiossa jo vuodesta 2010 lähtien.

Kuluneen lukuvuoden aikana jopa puolet äidinkielen kurssilaisista on suorittanut tehtäväosuuksia Second Lifessa. Myös fysiikassa ja historiassa opiskelijat tekevät tehtäviä virtuaalimaailmassa. propteht_001

Second Life -virtuaalimaailman opetuskäytön kehittäminen on osa Opetushallituksen rahoittamaa Sotungin lukion ja etälukion hanketta ”Lukion uudet työtavat – kohti kokonaisvaltaista arviointikulttuuria”.

Lisätietoja
http://www.etalukio.fi > Second Life
http://www.sotunki.fi Koulun kotisivut
http://www.sotunginluuta.fi Hankkeen sivut

Heidi Heikkilä, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, heidi.heikkila@eduvantaa.fi 050 337 1845

Jukka Karvinen, hankekoordinaattori jukka.karvinen@eduvantaa.fi 041 5451 889

Esa Partanen, rehtori, esa.partanen@vantaa.fi

 

 

Mitä muutoksia uusi opetussuunitelma tuo arviointiin

Mitä muutoksia arviointiin uusi ops tuo tullessaan? Mitä tulee kehittää? Aineryhmät kokosivat syksyn 2015 alussa uuden opetussuunnitelman luonnoksesta asioita, jotka eniten muuttuvat oppiaineiden arvioinnissa.

Opinto-ohjauksen arviointi
Arvioinnissa tulee enemmän vielä suunnitella arviointitaitojen kehittyminen. Itsearviointia ja omien tavoitteiden asettelua suunniteltava enemmän integroiduksi kokonaisuudeksi.
(Ykköset-kakkoset-kolmoset. Eri ikäisinä tehdään asioita eri tavalla.)
Ykköset: enemmän kehitetään vertaisarviointia. Pienryhmätyöskentelyä. Abeja mukaan tutoroimaan yo- ja kurssivalinta-asioissa. Pakollinen ohjaustapaaminen á 20min.
Kakkoset: työelämä- ja jatko-opintovalintojen tueksi enemmän pienryhmä- ja vertaisohjausta.
Abit: itseohjautuvaa kurssisisältöjen ja tavoitteiden suunnittelua.

Matemaattiset aineet

  • arvosana perustuu monipuoliseen näyttöön kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ->oppiminen
  • voidaan käyttää tukena keskustelua arvosanan antamisessa
  • muita arvioinnin muotoja esim. palautekeskustelu, itse- ja vertaisarviointi
  • muutoksia, voisi olla pienempiä välitestejä -> nopea palaute tai itsearviointi
  • yhteisen kurssin arviointi mietityttää, voiko tuleva kympin MAB-opiskelija saada kympin MAY-kurssista?

Taito- ja taideaineet
Huomioita, vertailua vanhan ja uuden opsin välillä:

  • arvioinnin tavoitteissa nousee keskiöön käsite oppiminen
  • itse- ja vertaisarviointi esillä (vertaisarviointi uusi käsite)
  • arviointi on jatkuvaa, arvioidaan koko oppimisprosessia
  • arvot, asenteet ja henkilökohtaiset ominaisuudet eivät saa olla arvioinnin kohteena

Kielet
Pyrimme kehittämään seuraavia osa-alueita:

  • itse- ja vertaisarviointi
  • opiskelijan ja opettajan väliset keskustelut (esim. koeviikolla ryhmäkeskusteluja, nykyistä lyhyempi koe koeviikolla)
  • itsearviointilomakkeen kehittäminen aineryhmässä

Äidinkieli ja kirjallisuus

  • Vanhan ja uuden opsin keskeisemmät arviointierot
    => vertaisarviointi ja työskentelytapojen valinta
    => opettajan ja opiskelijan välinen (arviointi)keskustelu.
    => opiskeluasenteet eivät saa olla arvioinnin kohteena
  • Muutokset
    => henkilökohtaisen palautteen lisääminen (kirjallinen ja suullinen palaute)
    => opettajan ja opiskelijan väliset keskustelut arvosanan antamisen tukena
    => itsearvioinnin lisääminen

Reaaliaineet

  • Arviointi kurssin läpi ulottuvana pitkäaikaisena prosessina esimerkiksi prosessikirjoittamisen tai muiden suorite-palaute-tyyppisten tehtävien kautta.
  • Itsearviointi ohjaisi opiskelijoita analyyttisempään ja itseohjautuvampaan opiskeluorientaatioon. Itsearvioinnissa yksi ongelma on, että opiskelijat eivät suhtaudu siihen riittävällä vakavuudella, jos viimekädessä kuitenkin arvosanasta päättää opettaja. Vertaisarviointi voisi tässä suhteessa olla paljon opettavaisempi menettelytapa. Korjaussarja: itse asetettu tavoite, itsearviointi, vertaisarviointi ja opettajan arviointi siitä, miten tavoite on saavutettu. Sitten konkreettiset korjausehdotukset, jos tavoite jäi saavuttamatta.
  • Valmentajuutta.
  • Kuinka usein on tullut tehtyä läksyt, kuinka paljon on tullut oltua kännykällä, kuinka paljon oltiin poissa tunneilta voisivat olla vertaisarvioinnin tai itsearvioinnin eräitä kriteereitä.

Teemaseminaari ITK-päivillä 2016

LUUTA-hanke järjesti teemaseminaarin itk-päivillä 2016. Otsikkona oli ”Numerot syrjään – kokonaisvaltainen arviointi oppimisen edistäjänä” http://www.itk.fi/2016/ohjelma/teemaseminaari/202.

Teemaseminaarissa Sotungin lukion ja etälukion neljä aineenopettajaa Tuija Kae (englanti), Markus Masalin (psykologia, uskonto, filosofia), Jukka Karvinen (matematiikka, fysiikka) piti puheenvuoron omien arviointitapojensa käytänteistä ja haasteista. Esitysdiat tässä: ITK2016_numerot_nurkkaan 

Puheenvuorojen jälkeen aineryhmittäin jaetut opettajat keskustelivat ja kiteyttivät ajatuksiaan arvioinnista jaettuihin asiakirjoihin:

http://bit.ly/nurkka1 (kielet)

http://bit.ly/nurkka3 (ma)

http://bit.ly/nurkka4 (muut)

http://bit.ly/nurkka5 (reaali)

Kiitos kaikille teemaseminaariin aktiivisille osallistujille!