Kemian koe etänä

Alla kaksi raporttia kemian etäkokeista.

Karri Paavola

Lukuvuonna 2018 – 2019 kokeilin etälukion kemian kursseilla yhdelle opiskelijalle kotona järjestettävää koetta, jossa ei ollut käytössä valvojaa. Opiskelija suoritti opintojaan Norjasta käsin, joten oli luonnollista kehittää opiskelijalle jokin muu, kuin perinteinen valvottu koe. Kokeilussa ollut sai kotona järjestettävien kokeiden avulla suoritettua kemian kurssit 2-5.

                             Kokeen järjestäminen kehittyi vähitellen selkeämmäksi useamman pidetyn kerran jälkeen. Tällaisessa tapauksessa tuntui olennaisimmalta seikalta se, että saa selvyyden siitä, että saadaan sama henkilö tekemään koe, joka on ilmoittautunut kurssille ja tehnyt palautuksia. Koe järjestettiin avaamalla fronter-kansio, johon opettaja latasi tiedoston, jossa koetehtävät sekä mahdolliset aineistot olivat pdf-muodossa tai linkkeinä verkkoon.

Opiskelijan oli tarkoitus tehdä koe omalla koneella omaan tiedostoon oppiaineessa tarvittavia ohjelmistoja käyttäen. Kokeessa oli osana videoitava soveltava tehtävä, jossa opiskelija esitti ratkaisun tehtävään videolla esiintyen. Pyysin opiskelijaa lähettämään etukäteen kuvan henkilöllisyystodistuksestaan siten, että esimerkiksi henkilötunnuksen loppuosa oli peitettynä. Tämän avulla tunnistin, että kyseessä on tosiaan sama opiskelija, joka olisi kirjalliset vastaukset tehneet. Lisäksi luotin siihen, että videoidun vastauksen taso vastaisi suurin piirtein sitä tasoa, mitä kirjallisissa tehtävissä nousi esille. Mielestäni tällä_ kertaa opiskelijan ratkaisut tehtäviin korreloivat aika hyvin videoitujen tehtävien tason kanssa.

Lisäksi osana kurssia oli videoitavia palautustehtäviä, joissa opiskelija selitti kurssiin liittyviä käsitteitä ja ilmiöitä. Lisäksi myös tämä oli tukena sille, että voidaan varmentua opiskelijan osaamisesta ja henkilöllisyydestä. Opiskelija koki alkuun videot hieman hankalina, mutta ajan mittaan videoiden laatu ja vastaukset kehittyivät selkeästi parempaan suuntaan.

Etäkokeen tekeminen lukuvuonna 2019-20
Karri Paavola

Jatkoin koe etänä-kokeilua lukuvuodella 2019-20 syventävillä kursseilla. Toteutin kokeiluita erityisesti kolmannessa, sekä neljännessä jaksossa eKE03 ja eKE04 kursseilla, joilla opiskelijoita oli kohtuullinen määrä tällaiseen kokeiluun. Tein tässä kaksi erilaista variaatiota aiemmin tekemääni jatkuvaan videointiin ja löysin sieltä erilaisia uusia haasteita ja hyötyjä.

Kurssin aloitustehtävänä opiskelijan oli tarkoitus molemmilla kursseilla kuvata itsestään esittely siten, että henkilöllisyys tulisi opettajalle tutuksi. Kurssin alkuun saatu esittely tuntui opettajasta mukavalta, sillä tällöin sai opiskelijaan jotenkin paremman tuntuman, että minkälainen tyyppi kurssia oikein on tekemässä. Joskin myöhemmillä kursseilla kaikki eivät olleet halukkaita kuvaamaan itseään, mutta ainakin itse aion jatkaa samankaltaisilla aloitustehtävillä. Tämän jälkeen kurssit etenivät etälukion normaaliin tapaan palautustehtävien, vihkotehtävien ja kokeen parissa.

eKE03-kurssi suoritettiin perinteisin keinoin palauttaen kirjallisia tehtäviä itsLearning oppimisympäristöön ja opiskelija teki oppikirjan tehtäviä vihkoon, joka palautettiin kurssin lopuksi sähköpostitse tai postitse. Kurssin lopuksi järjestettiin varsinainen koe kotona. Koe ladattiin valmiiksi palautustehtäväksi itsLearning-alustalle, joka ajastettiin alkamaan sovittuna ajankohtana. Kokeen opiskelija sai tehdä kaikkien mahdollisten apuvälineiden avulla ja varsinaista valvontaa opiskelijalla ei ollut. Kokeen jälkeen sovittiin opiskelijan kanssa verkkohaastattelu, joka pidettiin adobe connectin välityksellä. Olin koostanut valmiiksi powerpoint-dian, jonka avulla kyselin häneltä käsitteitä, ilmiöitä ja laskennallisia kurssin asioita. Itse osaamista koskeva haastattelu meni melko hitaasti, joten aikaa kului 45 minuuttia yhden opiskelijan osaamisen arvioimiseen. Lisäksi käytin jonkin verran aikaa kokeilun arvioimiseen ja palautteen saamiseen. Haastattelun pohjalta pystyin sitten arvioimaan, miten opiskelija hallitsee asiat ja vastaako kirjallinen osaaminen tuota suullista osaamista. Tässä tilanteessa vastasi. Opiskelija koki haastattelun alkuun hankalana, mutta koki, että oppi haastattelun aikana hyvin paljon niitä asioita, jotka ovat kurssin jälkeen jääneet epäselväksi, joten hän koki haastattelun myös oppimistilanteena.

                             Kokeilun edut:

• Kokeessa sai käyttää apuvälineitä, ei tarvita valvontaa
• Koehaastattelu on oppimistilanne, jossa voidaan tukea oppimista
• Koehaastattelun avulla voidaan varmentaa kirjallista osaamista
  • Mikäli joku muu tekee paperikokeen opiskelijan puolesta, niin tällöin selviää melko nopeasti se, että onko opiskelija vastannut itse kysymyksiin.
• Koehaastattelun pitäminen on helppoa, eikä vaadi suurta tvt-osaamista
• Arviointitapa sopii hyvin kursseille, joissa on vähänlaisesti opiskelijoita
• Opiskelijat pitivät haastattelusta, vaikka kokivat vaikeaksi
• Haastattelun voi tallentaa, ja katsoa uudelleen, mikäli jonkin kohdan arviointi mietityttää.

Kokeilun haitat:

• Koehaastattelu vie paljon aikaa, joten suurille kursseille se ei sovellu
• Koehaastattelussa voi olla haastava kysyä esimerkiksi laskennallisia asioita ja merkitsemiseen liittyviä aiheita.
• Joitain opiskelijoita asioiden esittäminen jännittää, joten voi olla haastavaa päästä haastattelussa vauhtiin.
• Jotkut opiskelijat eivät pidä itsensä kuvaamisesta, ja saattavat jättää jo aloitustehtävän tekemättä videoinnin vuoksi.

eKE04-kurssi suoritettiin siten, että palautustehtäviin liitettyyn videoitavia palautustehtäviä. Palautustehtäviä, jotka tuli videoida, oli kolme. Kurssi pidettiin hyvin samankaltaisesti, kuin vuotta aiemmin muilla kursseilla, joissa palautustehtävien osana oli videoitavia selitystehtäviä. Tällä kertaa oli tarkoitus selfie-tyyliin kuvata aina joihinkin käsitteisiin tai ilmiöihin liittyviä selityksiä. Parantuneiden ohjeiden yms. avulla videoiden laatu ja selitysten laatu parani edellisestä vuodesta huomattavasti. Videotehtävät olivat osa arviointia, ja täten niiden avulla pystyttiin luomaan mielikuvaa opiskelijan osaamisesta ja melko nopeastikin vastauksesta näki, mikäli opiskelija lähtee joissain tehtävässä esimerkiksi oikomaan ja muistaako opiskelija joitain tärkeitä yksityiskohtia. Videon pituudelle en asettanut rajoituksia, mutta olivat yleensä n. 3 minuuttia pitkiä. Koe järjestettiin samoin. Koe järjestettiin samoin, kuten eKE03-kurssilla, eli kokeen jälkeen pidettiin koehaastattelu, jossa testattiin opiskelijan osaamista ja varmennettiin kirjallisen kokeen suorituksia. Yhtä hyvin tässä voisi pitää myös kokeen niin, että osana koetta olisi videotehtävä, kuten tein vuotta aiemmin.

                             Videotehtävien edut:

• Saadaan mielikuvaa opiskelijasta ja huomataan pian, mikäli joitain ilmiöitä tulisi vielä kerrata.
• Vastaa yllättävän hyvin oppitunnin tilannetta, jossa opettaja kysyy opiskelijalta jotain aiheeseen liittyvää.
• Opiskelija joutuu jäsentelemään vastauksensa paremmin, jotta saa sen mahtumaan lyhyeen videoon.
• Palautustehtävistä saadaan monipuolisempia, jolloin monien mielenkiinto kurssia kohtaan pysyy paremmin yllä.
• Videotehtäviä on mukava katsoa, sillä tällöin opiskelija tulee tutummaksi.

Haitat:

• Monet eivät pidä itsensä videoimisesta, ja jättävät nämä osat helposti palauttamatta.
• Videotehtävillä ei voi kysyä kovin monimutkaisia asioita, jotta kynnys videon tekemiseen pysyisi mahdollisimman matalana.
• Tehtävät on suunniteltava hyvin, jotta saadaan mahdollisimman tarkasti videolta esiin opiskelijan osaaminen.
• Videotehtävien vastauksien tekeminen vie opiskelijalta aikaa, ja vaatii enemmän asian jäsentelyä, jotta sen osaa esittää.
• Tarkistaminen vie enemmän aikaa, sillä tiedosto latautuu joskus hitaasti
• Moni perusteli jo aloitustehtävän palauttamista kirjallisena, koska ”kameran linssi on rikki”.

Kaiken kaikkiaan kokeilut olivat mielestäni onnistuneita ja tulen jatkamaan ainakin joltain osin samankaltaisia ideoita. Näin etäopiskelija saa paremmin kasvot opettajan edessä ja kynnys auttaa opiskelijaa laskee matalammaksi ja tuntuu vähemmän työläältä. Ongelmana näissä on se, että vaativat paljon aikaa ja suunnittelua, jotta tehtävät / haastattelut saadaan luontevaksi, jotta niihin ei kulu kohtuuttoman paljon aikaa opiskelijan tai opettajan näkökulmasta.