Oppimisen muuttuvat tarpeet – kohti unelmia etälukiossa
Sotungin lukio
Miia Seppälä
Ruotsin kielen etäopetuksessa hyväksi havaittuja käytänteitä
Koronapandemia muutti keväällä 2020 opettajan työskentelyä käytännössä yhden yön varoitusajalla ja pakotti etsimään uusia verkkovälitteisiä työskentelytapoja, jotka tukevat mahdollisimman hyvin opetuksen tavoitteita. Uusia käytänteitä lähdin kehittämään tavoitteenani laadukkaan opetuksen ja monipuolisten työskentelytapojen tarjoaminen, oppimiseen olennaisena osana kuuluvan sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitäminen, työskentelyn ja oppimisen monipuolinen arviointi sekä erityisesti etäopetuksen aikana korostunut opiskelijoiden oppimisen tukeminen. Etäopetuksessa myös työkuormasta huolehtiminen, niin opiskelijan kuin opettajan näkökulmasta, on vaatinut erilaista suunnittelua kuin lähiopetuksessa. Tavoitteeni etäopetuksen järjestämisessä oli tarjota opiskelijoille mahdollisuus harjoitella kaikkia kielitaidon osa-alueita (lukeminen, kirjoittaminen, kuunteleminen ja puhuminen) samalla tavalla kuin lähiopetuksessakin. Olen etäopetuksen aikana kokeillut opetuksessani runsaasti erilaisia työskentelytapoja ja käytänteitä, joista osan on saanut kuopata toimimattomina heti ensimmäisen kokeilun jälkeen. Käyn tarkemmin läpi käytänteitä, jotka mielestäni ovat tukeneet oppimista parhaiten ja jotka otin etäopetuksessa säännölliseen käyttöön.
Etäopetuksen aikana käytin erilaisia oppimisympäristöjä oppimista tukeakseni. Etäopetustuokioiden pitämiseen käytin pääasiassa Adobe Connect -verkkokokousympäristöä, jonka toiminnot olivat minulle ennestään tuttuja. Hyödynsin opetustuokioiden aikana ja/tai teemakokonaisuuksien välissä AC:n gallup –toimintoa, jonka avulla sain tietoa miten opiskeltava asia on ymmärretty, tai miten helpolta tai vaikealta opiskeltava asia siinä vaiheessa tuntuu (esim. Mielestäni ymmärsin opiskeltavan asian a) helposti b)jotenkuten c) en ollenkaan). Gallupien avulla oli myös helppo tehdä nopeita fiiliskyselyitä tuntien alussa tai lopussa (Tällä hetkellä fiilikseni on a) pirteä ja hyvä b) ihan ok c) olen hereillä d) nukun vielä, enkä jaksaisi opiskella), jolloin pääsi kiinni opiskelijoiden senhetkiseen olotilaan ja motivaatioon.
Perustyöskentely etätuntien aikana pyrki noudattamaa samaa kaavaa lähiopetuksen kanssa. Oppitunnit aloitettiin lukujärjestyksen mukaiseen aikaan mahdollisesti jollakin lämmittelytehtävällä, joka saattaa olla kieleen tai teemaan virittävä musiikki, Kahoot –tietovisa tai gallup/testi päivän aiheesta. Opiskelun peruspilarina toimivat oppikirja sekä kustantajan tarjoamat (ääni)materiaalit verkossa. Linkitin äänitiedostot selkeästi kuuntelutehtäviin, oppimisympäristössä jolloin opiskelijoiden oli helppo ja vaivaton edetä tehtävien kanssa. Opiskelun ja oppituntien selkiyttämiseksi opiskelu eteni yleensä teemapainotteisesti yksi teema (uusi teksti/aihe tai uusi kielioppiasia) per oppitunti. Säilytin lähiopetuksessa hyväksi havaitsemani omat tehtäväpohjat etäopetuksessa, jotta tietty tuttuus ja rytmi säilyisivät myös etäopiskelussa.
Oppitunnit olivat vaihdellen osin opettajajohtoisia pitäen kuitenkin opettajan itsenäisen monologin mahdollisimman lyhyenä. Opettajajohtoisten osuuksien läpiviemistä helpottavat valmiiksi valmistellut ja osin interaktiiviset Powerpoint –esitykset tai Kahoot –pelit, joiden avulla opiskelijat pystyvät paremmin seuraamaan aihetta ja jotka on helppo jakaa jälkikäteen opiskelijoille. Hyvää palautetta sain erityisesti opiskelijoiden osallistamisesta opetukseen ja oppimiseen. Jaon vastausvuoroja joko nimilistan perusteella järjestyksessä tai vapaaehtoisuuteen perustuen siten, että nopein sai vastata ensin ja jokaisella oli vain yksi vastausvuoro per tehtävä. Näin mahdollisimman moni sai osallistua tehtävien yhteiseen tekemiseen, eikä vain aktiivisimmat olleet äänessä.
Kokeilin AC:n ryhmäytymistoimintoa (Hangouts), mutta teknisten ongelmien vuoksi päädyin luomaan pysyvät pari- ja työskentelyryhmät Google Classroomiin. Classroomin meet –ryhmissä opiskelijat pääsivät tekemään keskusteluharjoituksia ja ryhmätöitä ja täten harjoittamaan suullista kielitaitoa. Pienryhmissä tarjoutui myös mahdollisuus lähiopetuksen kaltaiseen opiskelijoiden väliseen sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen ja kun kamerat avattiin, näimme myös toistemme kasvot, vaikka tämä ei opiskelijoiden keskuudessa kovin suosittua aina ollutkaan. Opettajana siirryin ryhmätilasta toiseen ja kävin kuuntelemassa ja kommentoimassa parien/ryhmien työskentelyä.
Oppimistehtävien palautukseen olen käytin ItsLearning –oppimisympäristöä. Opiskelijat saivat palauttaa tehtäviä Itsiin joko kirjoittamalla tai valokuvina riippuen mikä tuntui mielekkäälle ja käyttivätkö he digi- vai paperista kirjaa. Kirjallisesti palautettavien tehtävien palauttaminen onnistuu mihin tahansa Vantaan kaupungin käytössä olevaan oppimisympäristöön, mutta Itsin mikrofoni- ja videotoiminnon käyttämisen helppous sai minut päätymään juuri tähän oppimisympäristöön. Pystyimme paitsi keskustelemaan ja tekemään suullisia harjoituksia meet-ryhmissä, myös palauttamaan suullisia tehtäviä ja videoita itsenäisesti oppimisympäristöön. Tämä toi omalta osaltaan vaihtelua työskentelytapoihin, kun jollakin tunnilla kirjallisten tehtävien sijaan tehtiinkin teemaan liittyvää vlogia. Samoilla toiminnoilla opettaja pystyi antamaan suullista palautetta opiskelijalle, mikä lisäsi vuorovaikutuksen määrää etäopetuksessa.
Etäopiskelussa kokeiden ja testien valvominen esim. videoiden avulla on työlästä ja periaatepäätöksenä kursseillani testit tehtiin ilman valvontaa, jolloin opiskelijoilla oli mahdollisuus hyödyntää oppikirjaa tai muita materiaaleja testin tekemisessä. Näin ollen sanakoe muuttui ulkoa muistamisen testaamisesta sanaston ja sanojen taivutusten sekä eri muotojen ymmärtämiseen ja olennaista testissä oli ymmärtää miten kieli toimii. Sanakokeita ym. testejä laadin Google Formsin avulla. Sanakokeeni/testini koostuvat niin monivalinta- kuin avoimista kysymyksistä.
Teemakokonaisuuksien päätteeksi selvitin Google Forms .-kyselyn avulla myös opiskelijoiden ajatuksia ja tuntemuksia miten he ovat selviytyneet teeman tehtävistä (”Selvisin mielestäni teeman tehtävistä.” ”Kyllä/ En”). Jos heillä oli ollut ongelmia tehtävien kanssa, pyysin avovastauksessa kertomaan mistä ongelmat johtuivat. Samalla kysyin asteikolla 1-5 opiskelijoiden tuntemusta, joka tunnista jäi, sekä missä olotilassa opiskelija siirtyy seuraavaan teemakokonaisuuteen (”Minulle jäi tunnista hyvä olo ja ensi kerralla on helppo jatkaa töitä.” ). Lopuksi pyysin vielä asteikolla Täysin samaa mieltä – Täysin eri mieltä palautetta työmäärästä väitteellä ”Töihin ei kulunut kohtuuttomasti aikaa”. Ennen seuraavaa teemakokonaisuutta katsoimme palautteet nimettöminä ja opiskelijat näkivät mikä yleinen olotila kurssilla on. Opettajalle palautelomake toimi työkaluna työkuorman säätelyyn seuraavan teeman osalta sekä paljasti kenellä opiskelijoista on haasteita opiskelussa, mikä taasen helpotti tuen kohdentamista opiskelijalle.
Etäopetukseen siirryttäessä tilanne oli kaikille uusi ja saattoi jopa innostaa joitakin opiskelemaan uudessa opiskeluympäristössä. Hyvin nopeasti kävi kuitenkin selväksi, että osan opiskelijoista siirryttyä etäopiskeluun mutkattomasti, osalla opiskelijoista oli suuria haasteita motivoitua opiskeluun kotoa käsin. Etäopetuksessa työmäärää kannattaa tarkastella suhteessa työskentelyaikaan. Verkkovälitteinen opettaminen ja oppiminen vievät ihan käytännön syistä enemmän aikaa, kun esim. mikrofonien kanssa on välillä ongelmia ja chat-kenttään kirjoittaminen vie enemmän aikaa. Itse mietin etukäteen tarkkaan minkä verran valitun tehtävän tekemiseen menisi luokassa aikaa, ja koska opiskelija on etäopetuksessa väistämättä enemmän ”omillaan” kuin lähiopetuksessa, varasin tehtävien työstämiseen hieman enemmän aikaa kuin lähiopetuksessa. Tämä heijastui käytännössä palautettavien tehtävien määrään kurssin aikana. Toisaalta tehtäväantoja muokkaamalla voi osaamisessa päästä lähelle samaa lopputulosta kuin lähiopetuksessa.
Jotta ohjausta olisi mahdollisimman helposti saatavilla, jäin aina koko oppitunnin ajaksi verkkokokousympäristöön opiskelijoiden käytettäväksi, vaikka työskentely saattoi olla osin itsenäistä. Välillä joku opiskelija kävi kysymässä lisätietoja tai jotakin tehtäviin liittyvää asiaa yksityisesti. Annoin opiskelijoille myös puhelinnumeroni sekä, vahingosta viisastuneena, kellonajat, jolloin opiskelijat saivat olla minuun kouluasioissa WhatsApp:lla yhteydessä. Täten viestejä ei tullut enää puolenyön aikaan. Merkitsin kunkin teemakokonaisuuden jälkeen Wilmaan miten opiskelu on sujunut sekä listasin kurssin (mahdollisesti) puuttuvat tehtävät. Näin opiskelija, mahdollinen huoltaja, opettaja sekä ryhmänohjaaja olivat koko ajan kärryillä miten etäopiskelu sujuu ja etenee. Otin myös matalla kynnyksellä yhteyttä opiskelijaan, ryhmänohjaajaan ja huoltajaan, jos tehtävät alkoivat roikkua. Tämä toimi osalle ryhtiliikkeenä kurssin suorittamiseen.
Arviointi etäopiskelun aikana perustui samoille periaatteille kuin lähiopetuksessa. Koearvosana on perustana kurssiarvosanalle, mutta arvioinnissa huomioitiin myös kurssitehtävät ja sanakokeet samalla tavalla kuin lähiopetuksessakin. Kuten aiemmin mainitsin, kokeet ja tekstit eivät kuitenkaan olleet valvottuja, ja koska kaikki apuvälineet olivat käytettävissä, täysien pisteiden saaminen edellytti täysin oikeaa vastausta. Kokeiden ja testien laatimisessa tämä asetti omia haasteitaan ja tehtäviä oli muokattu soveltavaksi siten, että niissä pelkän muistamisen sijaan testattiin myös vahvasti ymmärtämistä. Osalla kiusaus käyttää kääntäjiä esim. luetunymmärtämistä tehdessä oli ilmeinen ja näkyi tehtävän tuloksissa. Kun kokeen läpipääsyrajaa nosti hieman, koe- ja kurssiarvosanat olivat kuitenkin täysin linjassa lähiopetuksen arvosanoihin, eikä suurempaa vilppiä tarvinnut epäillä kuin muutaman opiskelijan kohdalla. Opiskelijat ihmettelivät aluksi tätä käytännettä, mutta jälkikäteen ymmärsivät, että koetilanne oli paitsi välitesti miten asiat on ymmärretty, myös edelleen oppimistilanne, josta selviämällä voi saada hyvän arvosanan kurssista.
Etäopetuksen järjestäminen ei loppujen lopuksi ollut kovin vaikeaa, kun vain löysi tarpeisiin sopivat oppimisalustat. Käyttämilläni työkaluilla opetus pysyi melko lähellä lähiopetustyöskentelyä, mutta opettajan näkökulmasta etäopetus oli työlästä aikaa valmisteluineen ja tehtävien tarkastuksineen. Tarkastettavia tehtäviä kun oli moninkertaisesti lähiopetukseen verrattuna ja koska opiskelijat eivät palauttaneet tehtäviä ajallaan, loppukurssiin kasaantui runsaasti tehtävien tarkastamisia. Koin kuitenkin, ja sain myös palautetta, että kun tehtäviä tehtiin yhdessä ja niitä täytyi palauttaa, niitä tuli myös tehtyä ja oppimiseen ei tullut niin suurta aukkoa.