Oppimisen muuttuvat tarpeet – kohti unelmia etälukiossa
Sotungin etälukio
Miia Seppälä
Sotungin etälukion kursseilla toiminnallisuus ilmenee monin tavoin. Lukio-opinnot ovat melko teoriapainotteisia, mutta aivotyöskentelyä yhdistetään myös (konkreettiseen) tekemiseen ja toimintatuotteiden valmistamiseen, ja täten kurssityöskentelyyn liittyy myös toiminnallisuuden tunnusmerkkejä. Yleisiä toiminnallisia työtapoja etälukion kursseilla ovat mm. tutkimustehtävät sekä projektityöt. Oppikirja toimii yleensä kurssin perustana, mutta toiminnallisilla työtavoilla pyritään suuntaamaan opiskelijan havainnointia ja tuomaan esiin liittymäkohtia opiskeltavan asian ja ympäröivän maailman välillä. Tällöin oppiminen ei ole vain tiedon omaksumista, vaan kokonaisvaltaista asian ymmärtämistä. Reaaliaineissa, esimerkiksi yhteiskuntaopin kursseilla, opiskelijaa kannustetaan muokkaamaan ja yhdistämään opiskeltavaa teoriaa tähän hetkeen ja itselle sopivaan muotoon. Esimerkiksi yhteiskuntaopissa, jossa käsitteiden ymmärtäminen on tärkeää, opettaja antaa kurssilla konkreettisia esimerkkejä miten tietoa ja käsitteitä voi jäsentää, ja miten niitä kannattaa avata itsekeksittyjen käytännön esimerkkien avulla. Maantieteessä teoriaa sovelletaan käytäntöön erilaisten aiheeseen liittyvien testien (esim. ilmastodieetti) ja pelien (palapelit maailman valtioista) avulla, jolloin teoria tulee konkreettisemmin opiskelijan saataville. Matematiikassa ja maantieteessä tietoa muokataan konkreettiseksi harjoittelemalla oppiaineen kannalta olennaisten ohjelmien käyttöä ja laatimalla niiden avulla mm. diagrammeja ja kuvioita. Kuvaamataidon kurssin tehtävät ovat luonnollisesti kautta linjan toiminnallisia, kun opiskelija työstää tehtävänantoja eri tekniikoin. Kurssin lopputuotekin, digitaalinen portfolio, voidaan katsoa toiminnalliseksi. Kielten kursseilla toiminnallinen työskentely taasen liittyy tiedon hakuun autenttisista lähteistä, esim. verkosta (uutiset, verkkosivut jne.), sekä erilaisten lopputuotteina toimivien tekstien (esim. esseet, tutkimusraportit, blogit jne.) tuottamiseen. Kielten opiskelussa teorian läpikäynnin lopputuotteena on luontevaa tuottaa myös ääntä ja suullisia tekstejä, kuten puheita ja vlogeja, sekä harjoitella dialogimuotoisia roolileikkejä, jotka kaikki ovat toiminnallisuuden tunnuspiirteitä. Suullisten palautusmahdollisuuksien hyödyntämistä voisi tutkia myös muissa oppiaineissa kuin kielissä ja toisaalta oppikirjan mekaanisten tehtävien sekä toiminnallisten ja usein soveltavampien tehtävien suhdetta kannattaa miettiä kaikkien oppiaineiden osalta.
Toiminnallisessa työskentelyssä huomioidaan opiskelijoiden mielenkiinnonkohteet ja näkökulmat opiskeltavaan asiaan. Opiskelijan mielenkiinnonkohteita ja näkökulmia pyritään etälukion kursseilla huomioimaan soveltavien tehtävien avulla. Esimerkiksi englannin kielen tutkimuskurssilla opiskelija saa valita kurssin aihepiireistä kiinnostavimmat teemat, joihin perehtyy tarkemmin pienten tutkimustehtävien avulla. Yleisesti ottaen opiskelijalla on kielten opiskelussa aina valinnanvapautta lähestyä harjoiteltavaa tekstityyppiä itseään eniten kiinnostavasta näkökulma. Myös reaaliaineissa opiskelijalle tarjotaan soveltavien tehtävien avulla mahdollisuus lähestyä opiskeltavia teemoja omista mielenkiinnonkohteistaan käsin, kuten aiemmin esim. yhteiskuntaopin osalta on mainittu. Toiminnallinen työskentely mahdollistaa myös ongelmien ratkomisen yli ainerajojen, ja tätä potentiaalia voisi hyödyntää myös etälukion kurssien kehittämiseen.
Toiminnalliseen opiskeluun liitetään työskentelyn suunnittelu ja siihen sitoutuminen sekä suunnittelun ja itseohjautuvuuden taitojen harjoittelu. Itseohjautuvuutta pyritään lisäämään eri tavoin etälukion eri oppiaineissa. Esimerkiksi matematiikassa opiskelija suunnittelee kurssin alussa oman palautusaikataulunsa kurssin tehtäville, mikä ohjaa opiskelijaa suunnittelemaan työskentelyään kurssin aikana. Itseohjautuvuuteen kannustetaan myös opiskelun eri vaiheissa tehtävien itse- ja vertaisarviointien avulla eri oppiaineissa. Esimerkiksi yhteiskuntaopin kursseilla omat tavoitteet asetetaan heti kurssin alussa ja opiskelun etenemistä seurataan kyselyjen avulla kurssin aikana. Etenkin kielissä, mutta myös joissakin reaaliainessa, oppimista kontrolloivat kokeet ja testit, joiden avulla opiskelija voi myös itse seurata omaa oppimistaan. Matematiikassa opiskelija voi taasen seurata kurssilla etenemistään tehtävälistojen avulla. Koska itseohjautuvuudella on niin tärkeä merkitys oppimisessa, opetuksen järjestäjän kannattaa miettiä minkä verran pitää ohjaksia omissa käsissään ja minkä verran siirtää vastuuta esimerkiksi aikataulun suunnittelusta oppijalle.
Toiminnallisuus voi olla yksin tai yhdessä tekemistä, toimintaa luokassa ja koulun tiloissa sekä koulun ulkopuolella, mutta oppiminen tapahtuu joka tapauksessa aina vuorovaikutuksessa. Toiminnallisessa opetuksessa opettaja ja oppimisen ohjaaja ohjaa, johtaa ja havainnoi toimintaa sekä tukee oppijoiden oppimisprosessin tunnistamista ja kehittymistä. Etälukion opetuksessa opiskelijan ja opettajan välistä vuorovaikutusta pyritään tukemaan erilaisin pedagogisin keinoin. Opiskelijalle on kurssihuoneissa tarjolla oppimisvideoita ja Powerpoint -esityksiä, jotka tukevat omaksuttavan asian opiskelua. Osalla kursseista järjestetään etätunteja, jolloin opettaja on opiskelijan saatavilla verkkokokousympäristössä joko etukäteen sovittuna aikana, tai opiskelijan kanssa kahden kesken erikseen sovittuna aikana. Opettaja tukee oppijoiden oppimisprosessia antamalla kurssin aikana säännöllisesti palautetta opiskelijan palauttamista tehtävistä. Palaute on usein kirjallista, mutta joillakin kursseilla myös suullista, mikä voi lisätä opiskelijan kokemaa vuorovaikutuksen tunnetta. Opettajan ja opiskelijan välistä vuorovaikutusta tapahtuu myös oppimisympäristön viestitoimintojen sekä Wilman ja sähköpostin välityksellä. Vuorovaikutus etäopiskelussa on usein opettajajohtoista, mutta opiskelijan mahdollisuus antaa palautetta kurssista tuo myös opiskelijan äänen kuuluviin. Säännöllisesti palautetta kurssista kerätään mm. biologian ja yhteiskuntaopin kursseilla ja palautejärjestelmä tuodaan tulevaisuudessa osaksi kaikkia oppiaineita.
Opiskelijoiden välistä keskinäistä vuorovaikutusta tapahtuu etälukion kursseilla pääosin vertaisarvioinnin kautta. Esimerkiksi biologian ja äidinkielen kursseilla opiskelijat saavat ja antavat tehtävistään vertaispalautetta. Opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen lisääminen etälukion opiskelussa olisi tärkeää oppimisen kannalta, mutta vuorovaikutuksellisen toiminnallisuuden avulla voidaan harjoitella myös muita sosiaalisia taitoja, kuten ilmaisukykyä, vastuun ottamista, toisten huomioimista, ristiriitojen ratkaisemista, joustamista, toisten kuuntelemista ja argumenttien perustelua. Täten yhteisöllisten toiminnallisten työskentelytapojen, kuten pari- ja ryhmäkeskustelujen ja väittelyjen sekä pari- ja ryhmätöiden, hyödyntämiseen etälukion opetuksessa kannattaisi vielä tarkemmin paneutua.