Teleporttaa avatarisi Sotunki-saarelle: kokonainen äidinkielen kurssi virtuaalisesti!

Syksyllä 2016 Sotungin etälukiossa voi opiskella täysin uudella tavalla. Toisessa jaksossa äidinkielen uuden opetussuunnitelman mukainen ÄI4-kurssi järjestetään kokonaan Second Lifen virtuaalimaailmassa.

masa vaikutusOppitunnit järjestetään virtuaalisella Sotunki-saarella ja kurssitehtävät sekä kurssikoe tehdään virtuaalisesti. Opiskelijat toimivat virtuaalimaailmassa avatar-hahmon avulla. Virtuaalisella äidinkielen kurssilla opiskelu on kokemuksellista ja elämyksellistä: Opiskelija pääsee seikkailemaan Retoriikkakoulussa, Propagandapalatsissa ja jopa Mars-planeetalla.

Second Life on ollut opetuskäytössä Sotungin etälukiossa jo vuodesta 2010 lähtien.

Kuluneen lukuvuoden aikana jopa puolet äidinkielen kurssilaisista on suorittanut tehtäväosuuksia Second Lifessa. Myös fysiikassa ja historiassa opiskelijat tekevät tehtäviä virtuaalimaailmassa. propteht_001

Second Life -virtuaalimaailman opetuskäytön kehittäminen on osa Opetushallituksen rahoittamaa Sotungin lukion ja etälukion hanketta ”Lukion uudet työtavat – kohti kokonaisvaltaista arviointikulttuuria”.

Lisätietoja
http://www.etalukio.fi > Second Life
http://www.sotunki.fi Koulun kotisivut
http://www.sotunginluuta.fi Hankkeen sivut

Heidi Heikkilä, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, heidi.heikkila@eduvantaa.fi 050 337 1845

Jukka Karvinen, hankekoordinaattori jukka.karvinen@eduvantaa.fi 041 5451 889

Esa Partanen, rehtori, esa.partanen@vantaa.fi

 

 

Mitä muutoksia uusi opetussuunitelma tuo arviointiin

Mitä muutoksia arviointiin uusi ops tuo tullessaan? Mitä tulee kehittää? Aineryhmät kokosivat syksyn 2015 alussa uuden opetussuunnitelman luonnoksesta asioita, jotka eniten muuttuvat oppiaineiden arvioinnissa.

Opinto-ohjauksen arviointi
Arvioinnissa tulee enemmän vielä suunnitella arviointitaitojen kehittyminen. Itsearviointia ja omien tavoitteiden asettelua suunniteltava enemmän integroiduksi kokonaisuudeksi.
(Ykköset-kakkoset-kolmoset. Eri ikäisinä tehdään asioita eri tavalla.)
Ykköset: enemmän kehitetään vertaisarviointia. Pienryhmätyöskentelyä. Abeja mukaan tutoroimaan yo- ja kurssivalinta-asioissa. Pakollinen ohjaustapaaminen á 20min.
Kakkoset: työelämä- ja jatko-opintovalintojen tueksi enemmän pienryhmä- ja vertaisohjausta.
Abit: itseohjautuvaa kurssisisältöjen ja tavoitteiden suunnittelua.

Matemaattiset aineet

  • arvosana perustuu monipuoliseen näyttöön kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ->oppiminen
  • voidaan käyttää tukena keskustelua arvosanan antamisessa
  • muita arvioinnin muotoja esim. palautekeskustelu, itse- ja vertaisarviointi
  • muutoksia, voisi olla pienempiä välitestejä -> nopea palaute tai itsearviointi
  • yhteisen kurssin arviointi mietityttää, voiko tuleva kympin MAB-opiskelija saada kympin MAY-kurssista?

Taito- ja taideaineet
Huomioita, vertailua vanhan ja uuden opsin välillä:

  • arvioinnin tavoitteissa nousee keskiöön käsite oppiminen
  • itse- ja vertaisarviointi esillä (vertaisarviointi uusi käsite)
  • arviointi on jatkuvaa, arvioidaan koko oppimisprosessia
  • arvot, asenteet ja henkilökohtaiset ominaisuudet eivät saa olla arvioinnin kohteena

Kielet
Pyrimme kehittämään seuraavia osa-alueita:

  • itse- ja vertaisarviointi
  • opiskelijan ja opettajan väliset keskustelut (esim. koeviikolla ryhmäkeskusteluja, nykyistä lyhyempi koe koeviikolla)
  • itsearviointilomakkeen kehittäminen aineryhmässä

Äidinkieli ja kirjallisuus

  • Vanhan ja uuden opsin keskeisemmät arviointierot
    => vertaisarviointi ja työskentelytapojen valinta
    => opettajan ja opiskelijan välinen (arviointi)keskustelu.
    => opiskeluasenteet eivät saa olla arvioinnin kohteena
  • Muutokset
    => henkilökohtaisen palautteen lisääminen (kirjallinen ja suullinen palaute)
    => opettajan ja opiskelijan väliset keskustelut arvosanan antamisen tukena
    => itsearvioinnin lisääminen

Reaaliaineet

  • Arviointi kurssin läpi ulottuvana pitkäaikaisena prosessina esimerkiksi prosessikirjoittamisen tai muiden suorite-palaute-tyyppisten tehtävien kautta.
  • Itsearviointi ohjaisi opiskelijoita analyyttisempään ja itseohjautuvampaan opiskeluorientaatioon. Itsearvioinnissa yksi ongelma on, että opiskelijat eivät suhtaudu siihen riittävällä vakavuudella, jos viimekädessä kuitenkin arvosanasta päättää opettaja. Vertaisarviointi voisi tässä suhteessa olla paljon opettavaisempi menettelytapa. Korjaussarja: itse asetettu tavoite, itsearviointi, vertaisarviointi ja opettajan arviointi siitä, miten tavoite on saavutettu. Sitten konkreettiset korjausehdotukset, jos tavoite jäi saavuttamatta.
  • Valmentajuutta.
  • Kuinka usein on tullut tehtyä läksyt, kuinka paljon on tullut oltua kännykällä, kuinka paljon oltiin poissa tunneilta voisivat olla vertaisarvioinnin tai itsearvioinnin eräitä kriteereitä.

Kannustavan arvioinnin menetelmiä

Lukuvuoden 1516 aikana koottiin oppiaineittain kannustavan arvioinnin tapoja tai menetelmiä.

Psykologia ja katsomusaineet

  • Luotiin itsearviointilomake ryhmä- ja yksilötyöskentelylle
  • Kahdenkeskinen kannustava ja kehittävä palaute prosessiesseestä
  • Arvostelun sijaan yritämme arvostaa opiskelijoiden aikaansaannoksia. Palautekeskustelua, jossa toteamisen sijaan kysytään.
  • Kirjeen kirjoittaminen opettajalle, jossa reflektoidaan tunnelmia, oppimista, ryhmädynamiikkaa
  • Kannustava arviointi tapahtuu meillä suullisesti.

Historia ja yhteiskuntaoppi

  • Fronteriin palautettujen tehtävien kommentointi sanallisesti
  • Kurssin jälkeen itsearviointilomake, jossa myös motivaatioon ja omaan onnistumiseen liittyviä kohtia
  • Suullista palautetta on enemmän => vaikea muuntaa sähköiseksi
  • Kysymyksenasetteluun keskittyminen ja keskusteluprosessin jatkaminen.

Kuvataide

  • opiskelijat tekevät prosessivihkoa koko kurssin ajan, tämä sisältää opiskelijan itsearviointia
  • ope antaa säännöllisesti kannustavaa palautetta opiskelijoiden töistä ja työskentelystä
  • vertaisarviointi – opiskelijat arvioivat positiivisessa hengessä toistensa tuotoksia tarralapuille, jotka liimataan arvioitavan työn viereen
  • koepäivänä ope käy jokaisen opiskelijan kanssa lyhyen arviointikeskustelun kurssitöistä, työskentelystä ja kurssin hyvistä ja huonoista puolista, opiskelijan ääni pääsee kuuluviin, samalla opiskelijat palauttavat kurssityöt

Englanti

  • wilman tuntimerkinnät (esim. ’osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn’, ’kehitystä parempaan tapahtunut’)
  • kannustavat wilma-viestit yksittäisille opiskelijoille tai koko ryhmälle
  • sanallinen arviointi wilmassa numeroarvioinnin lisäksi
  • Fronterin kommentti-työkalun käyttö
  • palautteen antaminen kokeista sähköisessä koeympäristössä
  • portfoliotyöskentelyä, vertaisarviointi ja itsearviointi käytössä. Myös ryhmien kanssa suulliset palautekeskustelut työskentelystä koeviikolla. Oman työskentelyn reflektointi sähköiseen palautelomakkeeseen joko Fronterissa tai OneDriven lomakkeella.

Pyrimme kehittämään seuraavia osa-alueita:

  • itse- ja vertaisarviointi
  • opiskelijan ja opettajan väliset keskustelut

Espanja

  • wilman tuntimerkinnät (esim. ’osallistuu aktiivisesti tuntityöskentelyyn’, ’kehitystä parempaan tapahtunut’)
  • kannustavat wilma-viestit yksittäisille opiskelijoille tai koko ryhmälle
  • sanallinen arviointi wilmassa numeroarvioinnin lisäksi
    Fronterin kommentti-työkalun käyttöRuotsi

    • kannustavaa palautetta kirjallisista töistä ja sanakokeista
    • myönteistä suullista palautetta kurssin aikana tuntityöskentelystä
    • palautelomake kurssista ja oman työskentelyn reflektointi (rub4)
    • sähköinen koe Fronterissa > suora ja välitön palaute koetehtävistä (rub4)
    • vertaisarviointia kirjallisista töistä (rub5)
    • etäkursseilla palaute annetaan sähköisesti Fronterin työkaluilla (esim. kommenttiruutu)

    Matematiikka, fysiikka, kemia

    • etälukiossa palautettavissa tehtävissä annetaan palautetta opiskelijan tekemästä työstä sähköisesti. Korjataan esimerkiksi tehtävä Notebookilla. Parannusehdotuksia ja positiivisia kommentteja laitetaan tehtäviin.
    • etälukio AC-tunnilla palautetta yleisestä hyvästä toiminnasta
    • wilmaan positiivisia merkintöjä (esim. ”Selvää kehitystä”)
    • palautekeskustelu esimerkiksi välikokeen palauttamisen yhteydessä
    • suullista palautetta oppitunnilla
    • kokeissa palautetta sanallisesti
    • google-forms tms. kysely kursseille. Selvitetään millaisina opiskelijat näkevät omat taitonsa olevan soveltaen Bloomin taksonomiaa.
      • kurssikohtaisesti esim. puolessa välissä kurssia
      • tavoitteena kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja
      • tuloksia käytetään pohjana esim. palautekeskustelussa kurssin aikana

    S2

    • opiskelijat arvioivat omaa ja ryhmäläisten työpanosta yhteisessä projektissa (kirjallinen lomake), myös keskustelua projektista, työmäärästä ja kysymyksistä opettajan kanssa
    • opiskelijat arvioivat itse oman luetun ymmärtämisen kokeensa (arviointi tehdään tablettien ja Fronterin testityökalun avulla)
    • prosessikirjoitelma: vertaispalautetta ja myös opettajan antama palaute, arvosana tulee prosessista
    • tunnilla paljon kannustavaa arviointia suullisesti

    Terveystieto

    • yksilö- ja ryhmätöiden vertaisarviointia
    • prosessiesseen kirjottaminen ja parantaminen annetun palautteen jälkeen
    • henkilökohtaisempi palaute ja arviointi kurssien aikana

    Musiikki

    • kurssin aikana sanallista, kannustavaa palautetta koko ryhmälle ja yksittäin tunneilla
    • lyhyt palautekeskustelu ryhmittäin tai yksitellen kurssin lopussa
    • itsearviointi- ja palautelomake kurssin lopuksi –> teen yhteenvedon kurssipalaute-tuokiolle
    • voisi kokeilla sähköistä palautelomaketta?

Opiskelijat valtaan–Topic Master-menetelmä englannin opetuksessa

 

Arviointikulttuurin muutos haastaa myös opettajan muuttumaan. Lukio-opiskelijoiden tulisi yhä enemmän ottaa vastuuta oppimisestaan sekä osallistua kurssilla opetettavien asioiden ja käytettävien menetelmien suunnitteluun ja arviointiin. TopicMaster_esitys (pdf)

Topic Master-menetelmässä valta oppimisen sisällöissä ja käsittelytavoissa annetaan opiskelijatiimeille, jotka tekevät työnjaon, päättävät kunkin kurssin aihepiirien sisällöistä, käsittelytavoista, portfoliotöistä tai tiimin yhteisestä projektityöstä. Tavoitteena on saada opiskelijat ottamaan vastuu oppimisestaan, mitä ja miten kurssilla opiskellaan. Opiskelijat voivat käyttää joko perinteisiä menetelmiä tai sähköisiä materiaaleja ja välineitä. Kurssimateriaali säilytetään sähköisellä oppimisalustalla, jossa ne ovat kaikkien saatavilla aina tarvittaessa. Opiskelijat arvioivat kurssin aikana omia ja opiskelijatovereidensa tuotoksia sekä omaa työskentelyään. Opettajan työnä on ohjata, neuvoa, kannustaa ja myös arvioida opiskelijoiden työskentelyä ja tuotoksia. Opiskelijoiden niin halutessa opettaja voi hypätä fasilitaattorin roolista asiantuntijaksi opettamaan asiaa.

Topic Master- menetelmässä opettaja antaa opiskelijoille paitsi vallan niin myös vastuun oppimisesta. Tiimeissä työskentely kehittää myös työelämässä tarvittavia taitoja. Vastuun jakaminen kannattaa!

Tuija Kae, englannin kielen lehtori
Sotungin lukio ja etälukio
 

Teemaseminaari ITK-päivillä 2016

LUUTA-hanke järjesti teemaseminaarin itk-päivillä 2016. Otsikkona oli ”Numerot syrjään – kokonaisvaltainen arviointi oppimisen edistäjänä” http://www.itk.fi/2016/ohjelma/teemaseminaari/202.

Teemaseminaarissa Sotungin lukion ja etälukion neljä aineenopettajaa Tuija Kae (englanti), Markus Masalin (psykologia, uskonto, filosofia), Jukka Karvinen (matematiikka, fysiikka) piti puheenvuoron omien arviointitapojensa käytänteistä ja haasteista. Esitysdiat tässä: ITK2016_numerot_nurkkaan 

Puheenvuorojen jälkeen aineryhmittäin jaetut opettajat keskustelivat ja kiteyttivät ajatuksiaan arvioinnista jaettuihin asiakirjoihin:

http://bit.ly/nurkka1 (kielet)

http://bit.ly/nurkka3 (ma)

http://bit.ly/nurkka4 (muut)

http://bit.ly/nurkka5 (reaali)

Kiitos kaikille teemaseminaariin aktiivisille osallistujille!

Tervetuloa

Sotungin lukiossa Vantaalla toteutetaan Opetushallituksen hanke, jossa kehitetään uuden syksyllä 2016 voimaan astuvan opetussuunnitelma mukaisia uusia työtapoja ja arviointikeinoja.

Sähköiset ylioppilaskokeet alkavat vaiheittain ja syksyllä 2016 ne järjestetään saksan, maantiedon ja filosofian kirjoituksissa. Hankkeen yhtenä tavoitteena on tuottaa materiaalia, jonka avulla myös etänä opiskelevat lukiolaiset pystyvät valmentautumaan sähköisiin ylioppilaskokeisiin.

Sotungin etälukio on ollut valtakunnallinen edelläkävijä sekä verkko-opiskelussa, että virtuaaliympäristössä opiskelussa. Second Life -ympäristössä voi opiskella äidinkielen, biologian, historian, englannin ja fysiikan oppimiskokonaisuuksia. Uuden hankkeen tavoitteena on toteuttaa kokonainen lukiokurssi 3D-virtuaaliympäristössä.

Näillä sivuilla voi seurata hankkeen etenemistä ja tutustua tuotoksiin.